Saimaa Stadiumilla olivat koolla Etelä-Savon kuljetusasioista kiinnostuneet toimijat 24.9.2019. Tilaisuuden tarkoituksena oli pohtia, miten alueen kuljetukset voidaan varmistaa tulevaisuudessa esim. yhdistämällä eri kuljetuksia. Taloudellisten näkökulmien ohella yhä tärkeämpään rooliin nousevat myös ympäristöön ja sosiaaliseen kestävyyteen vaikuttavat tekijät. Tilaisuuden avaussanoissa Ilkka Liljander totesi kuljetusten olevan moniulotteinen ja -vaikutteinen kokonaisuus sekä kuljetusten liittyvän lähes asiaan kuin asiaan.
Asiantuntijapuheenvuoroissa Vaasan yliopiston Heli Siirilä kertoi yrityksissä logistiikkakustannusten olevan keskimäärin 14,1 % liikevaihdosta. Maaseudulla julkiset kuljetukset muodostavat arkipäivittäisen näkymättömänkin pohjan liikenteeseen. Ilkka Liljander kysyi mikä olisi sopiva aluetaso yhtenäistää tai yhteen sovittaa maaseudun kuljetuksia? Jopa maakuntataso voi olla liian suuri mutta toisaalta merkittävää on, ettei hankintalaki sinänsä ole este kuljetusten yhdistelylle.
Jarno Väisänen Procomp Solutions Oy:stä kertoi kuljetusten optimoinnista sekä strategisesti että operatiivisesta tasosta. Optimoinnissa lähtökohtina ovat mm. millainen kalusto on käytettävissä, voisiko koulu muuttaa lukujärjestystä sekä mikä on kuljetusten jatkuvuuden ja toistojen määrä. Laskennassa voidaan huomioida teknisesti eri muuttujia, kuten voiko ruokaa ja ihmisiä kuljettaa samassa tai voiko sosiaalitoimen kuljetuksien kestoa ennakoida. Uudet käytännöt vaikuttavat aina väistämättä kohderyhmän ja toimijoiden tulonjakoon. Tämä monesti koetaan uhkana tai sitä ainakin pelätään. Väisänen muistutti, että mitä suurempaan ja laajempaan optimointiin mennään, sitä vaikeammaksi se muodostuu.
Mikko Kovasen mukaan kuljetusten kokonaisoptimoinnissa on käytössä tehokkaita järjestelmiä sekä kappaletavaran kuljetuksessa että esim. taksikeskusten käytössä. Perusta uudelle sähköiselle ekosysteemille tai järjestelmälle on olemassa silloin, kun kaikki kuljetustarpeet olisivat samassa järjestelmässä ja myös kaikki kuljetustarjonta linkitettäisiin siihen.
Mia Hassinen Mikkelin kaupungin ruoka- ja puhtauspalveluista esitteli ruokakuljetusten vaatimuksia kuljetettaessa ruokaa keskuskeittiöistä asiakaskohteisiin. Kuljetuskustannukset Mikkelissä ovat noin 150 000 euroa vuodessa. Tulevaisuuden näkyminä Hassinen nosti esiin mahdolliset koulu- ja päiväkotiverkoston muutokset, esim. mikäli pienempiä yksiköitä suljetaan. Julkisomisteisen yhtiöittämisen mahdolliset tulevaisuuden vaikutukset lienevät johtavan siihen, että sopimusten koko kasvaa ja silloin on hyvä pohtia, mikä on osatarjousten rooli.
Motivan Taneli Varis muistutti, että vaikka kuljetushankintoja ei haluta monimutkaistaa, niin kuitenkin ympäristövaikutuksien huomioon ottaminen on tärkeää ja ne voidaan toteuttaa usein eri keinoin. Tällä hetkellä ympäristönäkökohtien huomioiminen kuljetushankinnoissa on Motivan selvityksen mukaan hyvin kirjavaa. Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011) ei koske tavarakuljetuksia. Ns. puhtaiden ajoneuvojen direktiivi tuo mukanaan maakohtaisia vaatimuksia.
Miten kuljetuksia voisi kehittää? -paneelikeskustelu käytiin Ilkka Liljanderin johdolla ja panelisteina olivat Mia Hassinen, Seppo Hujanen Essotesta, Jani Kaartinen Itä-Suomen Palvelutukusta, Heikki Lappalainen SKAL Itä-Suomi ry:sta sekä Päivi Toivari Juvan kunnasta. Mietinnässä oli mm. minkälaisten kuljetusten optimoinnista kannattaa lähteä liikkeelle. Vallitsevana kantana oli, että kun optimoidaan niin ei tavoitella liian suuria kokonaisuuksia. Kuljetusyrittäjät pääsääntöisesti haluavat keskittyä itse kuljettamiseen. Pienen yrittäjän arki olisi hyvä muistaa tarjouspyyntöjä laadittaessa. SKAL:n selvitysten mukaan eteläsavolaisessa kuljetusyrityksessä on keskimäärin 2,8 autoa per yrittäjä.
Tilaisuuden päätössanoissa maakuntajohtaja Pentti Mäkinen muistutti maakunnan olosuhteista ja haasteista, johon liittyvät pitkät välimatkat ja harva asutus. Kuljetusasioissa kokonaiskuvan hahmottaminen monista eri ulottuvuuksista johtuen on haastavaa. Lukuisten säädösten huomioiminen on käytännön tasolla hankalaa. Pienten yritysten roolissa korostuu erityisesti osaaminen ja se, ettei julkisiin hankintoihin perehtymiseen tahdo aika riittää.
Osallistujilla oli tilaisuuden lomassa mahdollista tutustua MAHVA ja KURVI -hankkeiden sisältöön ja toimintaan tarkemmin.
Tilaisuudessa pidetyt esitykset:
- Maaseutu kuljetusympäristönä – palapelin muutokset ja mahdollisuudet, Heli Siirilä, Vaasan yliopisto
- Etelä-Savo kuljettaa, Ilkka Liljander, Etelä-Savon hankinta-asiamies, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
- Esimerkkejä kotiin vietävien palvelujen kuljetusten optimoinnista, Jarno Väisänen, Procomp Solutions Oy
- Kuljetusten kokonaisoptimointi, Mikko Kovanen
- Mikkelin kaupungin ruokakuljetusten vaatimukset keittiön näkökulmasta ja ruokapalveluiden yhtiöittämisen vaikutukset kuljetuksiin, Mia Hassinen, Mikkelin kaupunki
- Vastuulliset kuljetuspalveluhankinnat ja direktiivi puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen edistämisestä, Taneli Varis, Motiva
- Kuljetusteemasta lisätietoa
