Maaseudun liikennepalvelujen selvityksessä ratkotaan saatavuuden ja kustannusten haasteita

Mansikka toteuttaa Rautalammin, Tervon ja Vesannon kunnissa liikennepalvelujen tilanteen selvityksen ajalla 1.11.2019 – 30.4.2020. Hankkeen tavoitteena on selvittää liikennepalvelujen nykytila harvaan asutun maaseudun kunnissa. Lisäksi kootaan tietoa liikennepalvelulain sekä Kela-kilpailutuksen maaseutuvaikutuksista. Tulosten perusteella hankkeessa tehdään ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi ja kokeiluiksi.

Pitkään jatkunut väestön väheneminen harvaan asutulla maaseudulla on vaikeuttanut joukkoliikenteen ja liikennepalvelujen toteuttamista ja heikentänyt kannattavuutta. Heinäkuussa 2018 voimaan astuneen uuden liikennepalvelulain tuomat muutokset sekä samaan aikaan toteutettu Kelan taksipalvelujen kilpailutus lisäsivät liikennepalvelujen tuottamisen haasteita.

Mansikan liikennepalveluselvityksen hankealue koostuu pienistä harvaanasutun maaseudun kunnista, joiden väestörakenne lisää liikkumispalvelujen tarvetta, mutta joissa edellytykset niiden markkinaehtoiselle toteuttamiselle ovat heikot. Väestöstä yli puolet asuu haja-asutusalueilla ja noin puolelta vanhusväestöstä puuttuu älylaite, jolla käyttää sähköisiä ja digitaalisia palveluja. Taksipalvelujen kattavuus on tästä huolimatta vähenemässä hankealueella.

”Taksipalvelut ovat elintärkeä osa maaseudun liikennepalveluja. Maaseututaksien lopettamisesta aiheutuu merkittävää haittaa myös kuntien taloudelle, elinvoimalle ja imagolle. Pienissä kunnissa taksiyritykset ovat paitsi palveluntuottajia myös merkittäviä työllistäjiä ja veronmaksajia. Lisäksi kunnan muut elinkeinot ja yrittäjät, kuten matkailu- ja ravitsemusala, kärsivät, kun asiakkaat eivät heitä saavuta”, kertoo hanketyöntekijä Simo Rautiainen.

Hanke toteutetaan keräämällä tilastotietoa sekä haastattelujen avulla vaikutuksia kohderyhmiin, järjestämällä kumppanuuspöytäkeskusteluja kunnittain sekä kokoamalla olemassa olevat hyvät käytännöt ja toiminta näkyväksi. Kumppanuuspöydissä on syntynyt uusia ideoita, mutta korostetusti esille on noussut se, että maaseututaksien tulevaisuuden kannalta koulukyytihankinnat ovat elintärkeitä. Ilman niitä muutkin ajot jäävät ajamatta ja liikeideat hyödyntämättä.

”Jos koulukyydit hoidetaan jatkossa oman kunnan yrittäjien sijaan muualta, tulevat myös kunnan kustannukset nousemaan merkittävästi”, Rautiainen pohtii.

Joustavammat hankinta- ja kilpailumenettelyt avainasemassa

Kuntia sitoo ja ohjaa hankinnoissa hankintalaki. Kunnissa on käytännön osaaminen ja he tuntevat toimintaympäristön, mutta kilpailutukset valmistellaan sivutoimisesti muun työn ohessa. Yrittäjät ovatkin kritisoineet tarjousasiakirjoja ja sopimuksia hankaliksi ja monimutkaisiksi.

Kilpailutuksia on mahdollista tehdä monella tavalla, kuten kilpailullisena neuvottelumenettelynä, neuvottelumenettelynä, allianssimallina tai innovaatiokumppanuutena.

”Viranhaltijoilla ei kuitenkaan ole eri tavoista kunnolla tietoa eikä resursseja perehtyä niiden menettelyihin muiden töiden ohella”, Rautiainen kertoo.

Mahdollista olisi myös hyödyntää EU:n SGEI-lainsäädäntöä eli julkisen palvelun velvoitetta. Se on keino, jota kunta voi käyttää ostopalvelun hankkimisessa silloin, kun palveluntuottajia ja markkinatarjontaa ei ole kilpailuksi asti. Palveluvelvoitteella kunta voi tässä tilanteessa turvata järjestämisvastuullaan olevan palvelun neuvottelumenettelyllä. SGEI-menettely voisi olla ratkaisu kiperään tilanteeseen, mutta siitäkään ei ole kunnissa tietoa tarpeeksi.

”Parhaillaan eletäänkin ratkaisun hetkiä. Avaimia hyvään lopputulokseen on olemassa, mutta kunnissa ei ole vielä osaamista niiden käyttämiseen. Kiire tulee, että joustavammat menettelyt saadaan käyttöön”, Rautiainen pohtii.

Hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteena on ennen kaikkea parantaa liikennepalvelujen saatavuutta ja pysäyttää kuntien liikennepalveluiden kustannusten kasvu. Jatkohankkeista ei ole vielä tietoa, mutta kiinnostusta jatkolle löytyy.

”Ongelma on ehkä se, ettei tiedetä, mitä pitäisi kokeilla tilanteen korjaamiseen. Tämän hankkeen yhtenä tavoitteena onkin löytää toimintamalleja ja ideoita, joihin kokeilurahaa voitaisiin myöntää”, Rautiainen kertoo.

Teksti: Ellinoora Havaste