Lähi- ja luomuruokahankinnoissa edetään pienin askelin
Julkisen sektorin ruokapalvelutoimijoita kokoontui keskustelemaan kotimaisen ruoan ja lähi- sekä luomuruoan hankinnasta verkostotapaamisessa 21.1.2021. Ruokapalvelutoimijat edustivat Suomea laajasti aina Sodankylästä Kotkaan ja Lappeenrannasta Keski-Suomeen. Verkostotapaamisessa kuultiin maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Kirsi Viljasen sekä John Nurmisen säätiön projektipäällikkö Miina Mäen alustukset. Tilaisuus oli jatkoa maaliskuussa 2020 pidetylle Vastuulliset elintarvike- ja ruokapalveluhankinnat -tilaisuudelle, jossa pohdittiin käytössä olevia sekä uusia vastuullisuusvaatimuksia elintarvike- ja ruokapalveluhankintoihin.
Lähiruokaa tottakai! -ohjelma
Kirsi Viljanen kertoi Lähiruokaa tottakai! -hallitusohjelman päivityksen tilanteesta. Uudella lähiruokaohjelmalla halutaan ohjata kuntia laatimaan strategiset päätökset kotimaisen ja lähiruoan käytöstä. Strategiaan on kirjattava riittävän selkeästi taso ja tavoitteet sekä mittarit lähiruoan käytön lisäämiselle. Tavoitteiden toteutumista on myös seurattava. Ohjelmalla halutaan lisätä kuntien päättäjien ymmärrystä lähiruoan käytön merkityksen laajuudesta kunnan aluetalouteen, työllisyyteen ja sosiaaliseen vastuullisuuteen. Lisäksi ohjelmaan laadittavilla toimenpiteillä halutaan parantaa ruoan jäljitettävyyttä ja parantaa huoltovarmuutta kriisitilanteissa. ”Ohjelman tärkeimpiä toimenpiteitä ovat lähiruoan saavutettavuuden ja hankintaosaamisen parantaminen” -Viljanen painottaa.
Lähiruokaohjelmaan laadittavat tavoitteet ja keinot pohjautuvat Suomen hallitusohjelmaan, kansalliseen julkisten hankintojen strategiaan sekä valmisteilla olevaan ilmastoruokaohjelmaan. Näissä kaikissa kansallisissa linjauksissa painotetaan julkisten hankintojen merkittävää roolia kestävän ruokajärjestelmän kehittämisessä.
Lähikalahanke
John Nurmisen Säätiön lähikalahankkeessa (205-2019) onnistuttiin ensimmäistä kertaa kehittämään särkikalatuotteita kuluttajamarkkinoille. Hankkeen avulla haluttiin vähentää Saaristomeren rehevöitymistä. Hankkeessa rakennettiin arvoketju kalastajien ja Turun seudun suurkeittiöiden sekä muun kaupallisen toiminnan välille. ”Hankkeessa lanseerattiin viisi suurkeittiö- ja kuluttajatuotetta lähikalasta” – Miina Mäki iloitsee.
”Hankkeen onnistumista edesauttoi vastuullisten tuotteiden kysynnän lisääntyminen. Aika oli siis otollinen. Myös kuluttajien ja suurkeittiöiden ammattilaisten lisääntynyt kiinnostus sekä tietoisuus särkikalojen hyödyistä auttoivat uusien toimintatapojen ja tuotteiden kehittämisessä. Hankkeessa onnistuttiin lisäämään myös aiemmin roskakaloiksi kutsuttujen kalojen arvostusta.” -Mäki kertoi.
Ei niin hyvää, ettei myös jotain haasteitakin! Lähikalahankkeessa törmättiin ammattikeittiöiden kohdalla edelleen samoihin vanhoihin haasteisiin; valmiiden tuotteiden liian kallis hinta, logistiikkaongelmat, tuotteiden saatavuus tukkujen valikoimista ja tuotteiden riittävyys. Mikä avuksi? Miinan mukaan arvoketjun eri toimijoiden tarpeisiin liittyvät haasteet olisi saatava ratkaistua ja saada kaikki sitoutumaan yhteistyöhön. Kalaa ja sen kysyntää riittää!
Esille nostettiin maa- ja metsätalousministeriön aloittama kotimaisen kalan edistämisohjelma, jonka tavoitteena on kehittää uusia järvikalatuotteita myös ammattikeittiöille ja ratkaista järvikalan saatavuuteen liittyviä pullonkauloja.
Verkostotapaamisessa keskusteltua
Tilaisuuden keskusteluissa nousi vahvasti esille se tosiasia, että edelleen tarvitaan paljon työtä lähi- ja luomuruoan käytön lisäämiseksi julkisella sektorilla. Kuntien strategiakirjaukset ovat tällä hetkellä liian ympäripyöreitä. Strategiaan tulisi saada selkeästi ymmärrettävät tavoitteet ja mittarit lähi- ja luomuruoan käytölle. Ruokaan liittyvien kuntastrategioiden laatimisessa tulisi olla mukana myös ruokapalvelun edustaja, jolloin tavoitteiden saavuttamisen resurssit voitaisiin huomioida riittävästi. Kunnissa tulisi myös katsoa yli kuntarajojen lähi- ja luomutuotteiden saatavuutta. Oman kunnan tuotanto ei aina riitä kattamaan julkisen sektorin tarpeita ja volyymia. Yrittäjien verkostoituminen olisikin yksi merkittävä ratkaisu lähituotteiden saatavuuden ja riittävyyden takaamiseksi suurkeittiöiden tarpeisiin. Ruokapalvelusuunnittelussa ja -hankinnoissa on hyvä myös huomioida, että lähituote ei aina ole automaattisesti kallista. Esimerkiksi järvikala voi olla edullisempaa kuin lohi tai muu tavallisesti ruokalistalla käytetty, tukusta saatava kala, jos löytyy sopiva tuotteen toimittava yhteistyökumppani.
Verkostotapaamisessa oli mukana julkisten toimijoita, joille lähi- ja luomuruoan käytöllä on merkitystä. Osalle viesti omaan alueen tuotteiden käytön selvittämisestä on tullut päättäjiltä, osa on itse aktiivisesti ollut viemässä tietoa lähiruoan käytöstä ja mahdollisuuksista päättäjien suuntaan. Ruokapalvelut ja hankintayksiköt ovat kehittäneet alueellisten/kotimaisten elintarvikkeiden hankintaan hienoja tapoja. He ovat kokeilleet mm. innovatiivista hankintakumppanuutta ja dynaamista hankintajärjestelmää. Yksi hieno esimerkillinen hankintamalli on kehitetty Sodankylässä, jossa ruokapalvelut ryhtyivät itse tekemään oman alueen raaka-aineista aiemmin suuresta teollisuudesta tulleita ruokakomponentteja.
Keskustelua pidettiin tärkeänä ja todettiin, että vain esilläolon kautta lähi- ja luomuruoan käyttöä saadaan edistettyä. Todettiin, että päätöksiä voidaan tehdä, mutta pitää löytyä myös rahallisia resursseja tai osoittaa muulla tavoin, esimerkiksi laskemalla 100 000 euron lähi- ja luomuruokahankintojen hyöty omalle alueelle. Myös selkeitä kilpailutuksen ohjeita laadullisiin vaatimuksiin ja esimerkkejä käytännön kokemuksista kaivattiin.
